EtusivuBiopolttoaineetBiolämmitysFaktaaPalvelummeOta yhteyttä

Polttopuu

Puulämmittäjät Leo ja Aino

  • Lämmitettävä kiinteistö: omakotitalo
  • Pinta-ala: noin 84 m²
  • Polttoaine: polttopuu
  • Päälämmönlähde: puuhella, ilmalämpöpumppu
  • Lisälämmönlähde/varaus: sähkö

Leo ja Aino ovat lämmittäneet puulla jo likipitäen 80 vuotta. Aikoinaan he hoitivat lypsykarjatilaa, jolloin puuta kului vuodessa noin 60 pinokuutiota, kun kaikki karjakeittiötä myöten lämmitettiin puulla. Vuonna 1975 maatilalle tuli keskuslämmitys, joka myös luonnollisesti lämmitettiin puulla.

Eläkepäivien uudessa talossa Leo ja Aino ovat asuneet seitsemän vuotta. Talossa on suorasähkölämmitys, ilmalämpöpumppu sekä kiertoilmaperiaatteella toimiva puuliesi. Lämmitettävää alaa on noin 84 m².

”Parhaillaan ollaan poltettu puuhellan kautta noin 10 heittomottia puuta. Lämmityspatterit eivät juuri ole päällä muulloin kuin kovemmilla pakkasilla. Ilmalämpöpumppu kierrättää puuhellan antaman lämpöisen ilman tasaisesti taloon”, kertoo Leo ja jatkaa, että ”sähkölämmitys oli meidän vanhuuden päiville helppo vaihtoehto. Kuitenkin meillä on mahdollisuus käyttää puuta jaksamisen mukaan mukavana lämmönlähteenä.” 

”Hellalla on myös mukava laittaa ruokaa ja uunissa leipoa. Samalla säästää sähköä”, kertoo emäntä, ja isäntä lisää: ”meillä ei mene enempää kuin 70 kWh kovimmilla pakkasilla, ja miedommilla keleillä noin 40 kWh."

Nuoremmille ja aloitteleville vinkiksi Leo neuvoo kaatamaan puun rasiin, jotta saa mahdollisimman hyvää ja kuivaa polttopuuta  käytettäväksi. ”Jo aikoinaan, kun koivuja kaadettiin uittoon, ne kaadettiin rasiin, jotta puu olisi mahdollisimman kuivaa. Ennen uittoa päät tervattiin, jotta puu ei uiton aikana olisi imenyt vettä sisäänsä”, muistelee Leo vanhan kansan viisauksia.

Puulämmittäjä Lempi

  • Lämmitettävä kiinteistö: kaksikerroksinen omakotitalo, rintamamiestalo
  • Pinta-ala: noin 100 m²
  • Polttoaine: polttopuu
  • Päälämmönlähde: takka ja pönttöuuni
  • Lisälämmönlähde/varaukset: sähköpatterit, puuhella

"Kukkamummu", 90-vuotias Lempi, on lämmittänyt puulla jo ainakin 70 vuotta.  Nykyään lisälämmönlähteenä toimii rintamamiestaloon muutamia vuosia sitten uusitut sähköpatterit. Patterit mahdollistavat puulämmittämisen oman kunnon mukaan ja ovat varalla ainakin pahimpien pakkasten ajalle. Idyllisen rintamamiestalon pääasiallisen lämmön tuottaa suurikokoinen, keskellä taloa sijaitseva takka sekä pönttöuuni muureineen. 

Polttopuu tulee talkootyönä omista metsistä. Lapsilla ja lapsenlapsilla on puulämmittämisen mahdollistamisessa iso roolinsa, vaikka arjen lämmitystyö hoituu vielä Lempiltä itseltään. Kotipalvelun työntekijät ovat jonkun kerran muun työnsä ohessa avustaneet kuluneena lämmityskautena tulisijojen sytyttämisessä. Perheen lisäksi tuttavamies kylältä käy vapaaehtoisena auttamassa puun kantamisessa puuliiteristä tupaan tulisijojen äärelle.

”Suosittelen kyllä puulämmitystä. On niin lämmintä ja mukavaa, kun omassa takassa polttaa puuta. Lämpö on niin erilaista, kun se on puusta lähtöisin. Sähkölämpö tuntuu toisenlaiselta. Kukatkin tykkää ja kasvaa puun lämmössä", kertoo "Kukkamummu" ja jatkaa, että "talvella lämpö riittää, kun polttaa yhden pesällisen päivässä molemmissa uuneissa."

”Tässä saa hyötyliikuntaa, kun lämmittää uuneja. Pystyy asumaan kotona pitempään, kun tulee vähän liikuttua. Metsänparannustyötä tässä samalla tehdään, kun ylijäänyttä puuta poltetaan harvennuksen jäljiltä", opastaa kruunaamaton bioenergian kuningatar hymyillen nuorempaa sukupolvea.

Aholan tila

  • Lämmitettävä kiinteistö: kaksikerroksinen omakotitalo
  • Pinta-ala: noin 500 m²
  • Polttoaine: polttopuu
  • Lämmönlähde: keskuslämmityskattila (60 kW), lämminvesivaraaja (1 600 l)

Aholan tilaa on lämmitetty puulla sen koko historian ajan. Puu on ollut tilalle luonteva vaihtoehto metsänhoidollisista ja taloudellisista syistä. Tila sai 1950-60 lukujen vaiheilla vesikiertoisen lämmitysjärjestelmän. Talvella 2012 uusittiin puulämmityskattila (60 kW) sekä lämminvesivaraaja (1 600 litraa).

Lämmitettävää tilaa on päätalossa noin 500 m² ja huonekorkeus on hivenen normaalia korkeampi, joten lämmitettäviä kuutioita on reilusti. Lämpökeskus on sijoitettu noin 40 metrin päähän hyvin maisemoidusti rinteeseen, josta kanaaliputki tuo lämpöisen veden talolle. Lämpö on riittänyt hyvin.

”Tilalle uusittiin viime talvena uusi lämmityskattila. Jos ajankohta olisi ollut toinen, olisin varmaan valinnut maalämmön, koska aikaa menee puun tekoon, ja puulämmitys vaatii läsnäoloa", tilan isäntä Ilkka kommentoi. "Haketta en valinnut polttoaineeksi, koska epäilen laitteita häiriöherkemmiksi kuin perinteistä puulämmitystä. Vähemmän vikaherkkiä kohtia suoralla puunpoltolla”, Ilkka arvioi valintaansa.

"On joskus hankala sovittaa yhteen aurausurakoiden aikatauluja ja puun kanssa pelaamista. Mutta kyllä tämä on muuten todella hyvä ja edullinen lämmitysmuoto. Kaikki on toiminut aina upeasti, kun vain hoitaa kattilalle puita. Talvella pakkasilla menee kaksi pesällistä puuta ja leudommilla keleillä yksi pesällinen. Tuhkat kattilasta puhdistan noin 3-5 päivän välein.”

Puun työstäminen tilalla tehdään omilla koneilla, metsästä pannuhuoneelle saakka.  Puuta palaa kuutioina kattilan pesässä arviolta noin 45-50 pinomottia vuodessa. Pitkät halkopuut (75 cm) sopivat mukavasti kattilaan. Puun teko vie noin viisi päivää vuodessa. ”Kun on laatupuuta ja hyvä työkone, puun pilkkomisen tuntivauhti on jopa 10 kuutiota tunnissa”, laskeskelee Ilkka.

Toimittajan kommetti: ”Mikäli tila lämmitettäisiin polttoöljyllä, öljyä kuluisi lämmitykseen laskennallisesti noin 5 500 litraa vuodessa. Lämmitys maksaisi 2012 öljynhinnalla noin 6 300 euroa.”

Puulämmittäjät Ilpo ja Mirja

  • Lämmitettävä kiinteistö: kaksikerroksinen pyöröhirsihuvila
  • Pinta-ala: 120 m²
  • Polttoaine: polttopuu
  • Päälämmönlähde: Ukko-Uuni, johon integroitu lämminvesivaraaja (400 l)
  • Lisälämmönlähde/varaukset: takka, puuhella, sähkövastus

Ilpon ja Mirjan pyöröhirrestä veistetty eläkepäivien huvila lämpenee täysin polttopuulla.  Huvila on kooltaan 120 m2. Lämmityskeskuksena toimii puulämmitteinen Ukko-Uuni, joka lämmittää samalla myös käyttöveden sekä lattialämmityksen pesuhuoneessa ja eteisessä. Lämmityksen yhteydessä Ukko-Uuni toimii ainavalmiina kiukaana. Uunin yhteydessä on 400 litran vesivaraaja, joka on varustettu sähkövastuksella. Vastusta ei ole toistaiseksi koskaan tarvittu.

”Polttopuuta kuluu puun laadusta riippuen noin 20 pinokuutiota vuodessa. Kovilla pakkasilla menee kaksi puunkantotelineellistä, mutta peruspakkasella riittää yksi telineellinen päivässä. Riippuu siitä, onko puu´höttöä´vai kunnollista”, kertoo isäntä ja emäntä jatkaa, että ”paras puu säästetään pakkasille.”

”Ajatuksena oli ensin lämmittää sähköllä, mutta tulin toisiin ajatuksiin. Uuni saatiin onneksi mahtumaan suunniteltuihin saunatiloihin. Olemme lämmitykseen erittäin tyytyväisiä. Takkakin meillä on, mutta aika harvoin sitä on tullut lämmitettyä.  Puiden  tekoon menee vuodessa meillä noin viikko ja puu on käytännössä ilmaista, kun se kaadetaan omilta mailta. Omaa työn osuutta ja moottorisahan bensoja ei lasketa”,  kertoo Ilpo tilanteesta.

”Puulla lämmittäminen on meillä aina ollut lämmitysmuotona, tavalla tai toisella. Maanviljelijänä lämmitin aikoinani maatilaa puulla jo vuonna 1977. Hakelämmittäjäksi siirryin 1987, koska hake helpotti lämmitystä huomattavasti. Lämmitettävää tilaa oli paljon. Navetan pesuvedet ja lehmien juomavedet piti lämmittää tiettyyn lämpötilaan”, muistelee Ilpo. ”Onneksi vesi sentään on tullut aina omalla painollaan, eikä 50 vuoteen ole mennyt yhtään vesipumppua.”

”Metsänhoidollisista syistä meidän on  aina ollut järkevä käyttää puuta. Tykkään myös tehdä polttopuita, siihen on tottunut.  Jos ei itsellä olisi metsää ja tekisin uuden talon, valitsisin pellettilämmityksen”, vinkkaa Ilpo nuoremmille.


ENREGRENEXPOREGATECCEB
EUBCEBiofuels-2015Bioenergia 2015Agritechnica 2015RENEXPO BucharestACERC
Power & Energy Africa 2015 in Dar-es-Salaam, Tanzania.
Power & Energy Africa 2015 KenyaRENEXPO® BiH
tcbiomass2015 The International Conference on Thermochemical Conversion Science
http://kbh.my.gov.cn/http://www.filtechasia.com/en/index.asp
http://www.renexpo-belgrade.com/index.php?id=7&L=1http://www.apbechina.com/index.php?lang=enhttp://www.china-aid.com/en/index.phphttp://www.silverindustry.cn/en/index.htm
http://www.expogr.com/kenyaenergy/index.phphttp://www.expogr.com/kenyaenergy 2017 /index.phphttp://expogr.com/ethiopia/powerenergy/index.phphttp://expogr.com/rwanda/powerenergy/index.phphttp://www.expogr.com/tanzania/powerenergy/index.phphttp://www.silverindustry.cn/en/index.htm
http://www.gehe.cn/index.php?lang=en