Pelletti

Pellettilämmittäjät Markus ja Miia

• Lämmitettävä kiinteistö: omakotitalo
• Pinta-ala: 120 m²
• Polttoaine: pelletti
• Lämmityslaitteisto: keskuslämmityskattila, pellettipoltin (20 kW)

Markuksen ja Miian omakotitalo lämpenee edullisesti pelletillä. Päälämmönlähteen lisäksi talossa lisälämpöä luovuttaa perinteinen leivinuuni. Yksikerroksinen kiinteistö on kooltaan 120 m2.

Pellettilämmitys on ollut käytössä elokuusta 2008 lähtien. Tätä ennen talossa oli öljylämmitys, jonka tilalle Markus osti vuosimallia 1987 olevan kaksoispesäkattilan. Kattilaan hän asensi itse uuden pellettipolttimen (20 kW) kaksoispesäkattilan puunpolttopuolelle. Pellettisiilon Markus rakensi tiilitalonsa päätyyn omaksi yksikökseen. Tarkkoja siilon mittoja hän ei ole laskeskellut ennen projektia, eikä jälkeenpäin.

”Öljyä kului ennen noin 2 500 litraa vuodessa ja nykyään pellettiä menee noin 4 000- 5 000 kiloa vuodessa. Viime vuonna kului 4 000 kiloa. Pelletti noudetaan peräkärryllä  500 kilon suursäkeissä,  joista pelletti lastataan käsipelillä siiloon. Sanko on sopiva väline siihen hommaan. Työ kestää noin 15 minuuttia. Siiloa täytetään satunnaisesti, talvella ehkä kerran kuukaudessa.”

”Olen pellettiin todella tyytyväinen ja suosittelen myös muille. Ongelmia ei ole ollut. Muutamia takapakkeja on ollut, mutta ne ovat olleet täysin itsestäni kiinni. Polttimen huolto on tullut tehtyä aivan liian harvoin. Ehkä kaksi, kolme kertaa vuodessa”, muistelee Markus. ”Pelletti on välillä loppunutkin ja tuhkaa ollut joskus liikaa. En ole tullut putsanneeksi tarpeeksi usein. Omia vikojani kaikki.” 

”Rahaa meillä kuluu lämmittämiseen nykyään noin 1 000 euroa vuodessa eli säästöä meille tulee ainakin 2 000 euroa. Laitteet on jo maksaneet itsensä helposti takaisin. Varsinkin, kun löysin hyvän, käytetyn kattilan vanhan tilalle”, hymyilee Markus tyytyväisenä.

Larjan ratsutila

• Lämmitettävä kiinteistö: omakotitalo
• Pinta-ala: noin 600 m²
• Polttoaine: pelletti, kesällä polttopuu
• Lämmityslaitteisto: keskuslämmityskattila, stokeripoltin (40 kW), lämminvesivaraaja (2 500 l)
• Lisälämmönlähde/varaus: öljypoltin

Nelihenkinen Larjan perhe sekä Antti-pappa lämmittävät kohtalaisen suurta omakotitaloa pelletillä. Asuinpinta-alaa on kokonaisuudessan 1 200 neliötä, josta noin puolet pidetään pelletin voimin lämpöisenä.  Rakennuksessa on 55 huonetta, joista 34 huonetta yläkerrassa  ja loput alakerrassa. Alakerran huoneet ovat lämmitettyinä.

Pellettiä perheeltä kuluu vuodessa talvesta riippuen noin 37-38 tonnia. Polttimena toimii stokeripoltin (40 kW), joka on kytketty 1981-vuosimallin alapalopuukattilaan. Lisälämpöä kovilla pakkaskeleillä saadaan tarpeen vaatiessa öljypolttimella.  Tehon tarve huippupakkasilla käy 60 kW:n luokassa.

Kesäaikaan Larjan tila lämmitetään puulla, minkä mahdollistaa 2 500 litran vesivaraaja. Kattilan ja verkostoveden massa lisää kokonaisvesitilavuuden yli 3 000 litraan.

Pelletti tulee tilalle suursäkkeinä, joista se kipataan kätevästi alakerran pannuhuoneen vierellä sijaitsevaan varastosiiloon. Siilosta pelletti siirretään sangolla stokeripolttimeen, jossa on noin 400 litran oma säiliö. Säiliön täytöstä huolehtii käytännössä Antti-pappa, joka suhtautuu hommaan hyötyliikunnan kannalta. Stokeri täytetään keskimäärin kerran päivässä.

Larjan tila on lämmitetty pelletillä vuodesta 1996 lähtien. Stokerin läpi on virrannut pellettiä vuosien varrella noin 200 000 kg. Yhtään ongelmaa tai mielenharmia ei tilan isännän, Mikon, mukaan ole lämmityksessä vielä ollut. "Ainut harmi vain on se, että tila voisi jalostaa pelletit itse omavaraisesti hevosenlannasta, mutta Suomen laki ei anna polttaa hevosenlantapellettiä, kuten esimerkiksi Ruotsi ja Saksa", harmittelee Mikko.

"Lämmityksen säästö on pelletillä huomattava öljyyn verrattuna. Öljyä meillä kuluisi noin 15 000 litraa vuodessa, joten säästöä kertyy nykyisellään noin 11 000 euroa. Pystyisin uusimaan laitteistot säästörahoilla joka vuosi. Siihen ei ole ollut tosin tarvetta", naureskelee Mikko ja jatkaa, että "yksi ainoa palopää on vaihdettu, mutta sekin ilmeisesti kului, kun poltimme välillä viljaa."

"Pelletin laadulla ei ole mitään väliä, kun polttaa stokerilla. Läpi menee vaikka puru. Laitteisto toimii kaiketi liian hyvin, kun tulee nuohouskin laistettua välillä", tuumaa Mikko.

Pellettilämmittäjät Pasi ja Sanna

• Lämmitettävä kiinteistö: omakotitalo
• Pinta-ala: 160 m²
• Polttoaine: pelletti
• Lämmityslaitteisto: keskuslämmityskattila (20 kW), poltin (20 kW)

Pasin ja Sannan täysin peruskorjattu (160 m²) omakotitalo lämpenee pelletillä. Pellettiä on poltettu syksystä 2008 alkaen. Poltin (20 kW) on integroitu kattilaan (20 kW). Varastona toimii itse tehty pellettisiilo, jonka tilavuus on noin 500 kg:n pellettisuursäkin vaatiman tilan verran.

Pellettiä kuluu keleistä riippuen noin 500-700 kg kuukaudessa, mutta kesällä vain noin 150 kg. Vuodessa kulutus on karkeasti noin 4 000 kg. Polttoaine noudetaan peräkärryllä suursäkeissä lähitoimittajalta ja lastataan hinkillä siiloon. Täyttö kestää noin puoli tuntia. Sähköä talodessa kuluu noin 7 000 kWh vuodessa.

”Laitteita suunnitellessa päädyin pellettilämmitykseen, vaikka toki mietin myös muita vaihtoehtoja kuten haketta ja maalämpöä.  Hakkeelle on meillä vähän pieni kulutus. Onneksi hyvä laitetoimittaja auttoi tekemään lopullisen ratkaisun meidän tarpeisiimme. On aina ollut vähän sellainen periaate, että elävä tuli lämmittää taloa”, kertoo Pasi.

”Laitteiden hinta oli karkeasti 5 000 euroa, ja siihen lisäksi asennustyöt. Oman työn osuus asennuksessa oli suuri. Säästö on meillä ihan mukava, kun vertaa vaikka öljylämmityskustannuksiin, noin 1 380 euroa vuodessa. Laitteet on maksaneet jo itsensä takaisin.”

”Laitteita ja rakennusta suunniteltaessa kannattaa huomioida, että tekee riittävät tilat pannuhuoneelle, koska joskus laitteisto on myös huollettava. Liian usein näkee`sullottuja`laitteistoja, joissa huoltotila on liian pieni”, opastaa Pasi rakennusalan ammattilaisena ja jatkaa, että ”jos pannuhuone sijaitsee päärakennuksessa, on järkevää tehdä mahdollisuuksien mukaan suora kulkuyhteys myös sisäkautta lämpökeskukseen. Voi kätevästi käydä vilkaisemassa, että kaikki on kunnossa.”

”Nuohouksen suoritan noin kahden kuukauden välein. Samalla puhdistan polttimen. Työ kestää noin tunnin. Pienellä oman työn osuudella pellettilämmitys on ehdottomasti hyvä, huoleton ja edullinen lämmitysmuoto.”

”Suosittelen pellettiä lämpimästi myös muille. Meillä ei ole ollut käytännössä minkäänlaisia ongelmia, jos ei lasketa sitä, kun asensin itse laitteita hieman vikaan. Syöttöruuvin asennuksessa oli pieni ongelma, mutta uudelleenasennuksen jälkeen kaikki on toiminut moitteettomasti”, hymyilee Pasi.

Pellettilämmittäjät Sami ja Katja

• Lämmitettävä kiinteistö: omakotitalo
• Pinta-ala: noin 120 m²
• Polttoaine: pelletti
• Lämmityslaitteisto: keskuslämmityskattila, poltin

Samin ja Katjan omakotitalo on lämmennyt jo kolme vuotta edullisesti pelletillä. Ennen pellettiin siirtymistä öljyä kului noin 2 000 litraa. Nykyisin lämmitykseen kuluvan pellettimäärän isäntä Sami noutaa kätevästi peräkärryllä parhaimman hinnan tarjoavalta toimittajalta. Pellettiä kuluu noin 3 000 kg. Pariskunnan omakotitalokiinteistö on kooltaan noin 120 m2.

”Ennen lämmitys öljyllä maksoi meille noin 2 300 euroa ja nykyään pelletillä noin 750 euroa. Säästöä kertyy vuodessa mukavasti. Tein itse helposti rakennettavan siilon, johon mahtuu noin 1 000 kiloa pellettiä. Joudun täyttämään siilon kolme kertaa vuodessa. Se kestää puolisen tuntia käsipelillä, kun on kärry siilon vieressä. Suurin osa pelletistä, sellaiset 2 500 kiloa, menee talvikaudella ja kesäaikana pellettiä palaa vain 500 kiloa”, kertoo Sami.

Katjan tehtävänä on hoitaa pannuhuoneen huolto ja kunnossapitopuoli, koska emäntä on alan ammattilainen. ”Se on luonteva ratkaisu”, toteaa Katja ja jatkaa, että ”tyytyväisiä me ollaan oltu pellettilaitteisiin. Meillä on Aritermin poltin ja kattila. Ongelmia ei suuremmin ole ollut, koska tiedän, mitä teen. Ainoastaan kuluvia osia on jonkin verran joutunut vaihtamaan.  Normaalihuoltoon kuuluu kuukausittain polttimen huolto, jolloin poltin otetaan pois ja puhdistetaan malja.”

”Jokainen voi huoltaa laitteet ja vaihtaa luonnollisesti kuluvat osat itse, jos vain lukee ohjeet huolellisesti.  Tukea saa myös valmistajilta. Suurin ongelma on yleensä käyttäjät, jotka eivät osaa käyttää laitteita tai eivät piittaa niiden huollosta. Muistakaa puhdistaa poltin, niin säästytte monelta harmilta!”, muistuttaa Katja ammattilaisen ottein.