EtusivuBiopolttoaineetBiolämmitysFaktaaPalvelummeOta yhteyttä

Hake

Harjun lypsykarjatila

  • Lämmitettävät kiinteistöt:  Omakotitalo , halli, maitohuone, rehuvarasto
  • Pinta-ala: 380 m2
  • Polttoaine: Hake
  • Lämmityslaitteisto: 40 kW poltin ja 40 kW kattila, pohja purkain

 Harjun tila on lämmennyt hakkeella jo 20 vuotta, jota ennen tila lämmennyt puulla,  lukuun ottamatta pientä ajanjaksoa 70- luvun alussa, jolloin oli öljy hetken kokeilussa. Tämän jälkeen tila siirtyi nopeati takaisin kotimaiseen polttoaineeseen.

Lämmitettävää tilaa neli henkisellä perheellä on talo (230 m²), korkea hallitila (100 m²) neljän metrin sisäkorkeudella, navetan varastotiloja (noin 50 m²) sisältäen  maitohuoneen. Myös navetassa,  jossa on reilut 30  lypsävää lehmää, sekä nuorta karjaa, lämmin käyttövesi lämpenee hakkeella.

Hakkeen kulutus vuositasolla on noin 120 m3. Hake puu tulee omasta metsästä konetyönä ja urakoitsija käy hakettamassa rangat kerran vuodessa 160 kuution vetoiseen siiloon. Siilossa on kuivuri, jota käytetään hakkeen kuivaamiseen tarpeen vaatiessa.  Pääsiilosta hake siirrettän traktorin etukuormaajalla  pannuhuoneen viereiseen 12 m3 viikkosiiloon, joka kestää kovemmillakin pakkasilla noin kolme viikkoa. Hake tuo energian tilalle kesät sekä talvet.

”Kyllähän se mukava varmasti on katsoa lasin takaa, kun öljyauto tulee, mutta palkka on hyvä lämmitäessä hakkeella. Öljyä kuluisi arviolta 7000-8000 litraan vuodessa,  jopa enemmän, joten  säästöä tulee reilusti. Laitteet ovat pelanneet moittettomasti, mutta normaali huollot olen tehnyt. On ollut joskus ruuvin, sekä palopään vaihto ja kerran on mennyt ruuvi poikki”. Kertoo tilan isäntä tyytyväisenä.

Virkamäen talo

  • Lämmitettävä kiinteistö: kaksikerroksinen omakotitalo
  • Pinta-ala: 240 m²
  • Polttoaine: hake
  • Lämmityslaitteisto: keskuslämmityskattila (30 kW), stokeripoltin (40 kW)
  • Lisälämmönlähde/varaukset: leivinuuni, takka, pönttöuuni, Porin Matti, sähkövastus
  • Muuta: varavoimageneraattori

Sekä Virkamäen tilan päätalo (noin 240 m²) että nelihenkisen perheen käyttövesi  lämpenee pääasiassa hakkeella. Haketta on poltettu kaksi viimeistä vuotta. Hakelämmitystä ennen kiinteistössä oli käytössä öljylämmitys, joka vei öljyä noin 4 000 litraa vuodessa.  Entinen lämmityskeskus sijaitsi keskellä taloa olevassa pannuhuoneessa, nykyinen on integroitu vanhaan luhtiaittaan, josta lämpö johdetaan taloon maanalaista kanaaliputkea pitkin.

Virkamäen uutena lämmityskattilana toimii iäkäs, itsemodifioitu, 1980-luvun kattila (30 kW) ja stokeripolttimena käsitäyttöinen poltin (40 kW). Polttoainesiilo (25 m³) on rakennettu aivan kattilahuoneen viereen, että täyttö on mahdollisimman helppoa ja käsin tehtävä työ mahdollisimman vähäistä. Stokerin täyttö hoidetaan 1-8 päivän välein riippuen polttoaineesta, sen laadusta sekä keliolosuhteista.

”Olen polttanut stokerin läpi kaikkea, mitä sillä on yleensä järkevä polttaa. Kaikki polttoaineet toimivat moitteetta: turve, pelletti, hake ja niiden erilaiset sekoitukset. Laitetta on säädettävä polttoainetta vaihdettaessa, että kaikki toimii maksimaalisen energiatehokkaasti. Yhtään kertaa ei meidän lämmityshistoriassa ole ollut ongelmia, kun hake on ollut hyvälaatuista ja kuivaa, vaikka ostin käytetyt ja vanhat laitteet”, kertoo isäntä tyytyväisenä.

”Meillä lämmityskustannukset vaihtelee vuodessa nykyään 800 euron molemmin puolin, kun taas öljyllä lämmittäminen maksaisi laskennallisesti 4-5 -kertaisesti. Ei ole paljon lasten tarvinnut suihkussa säästellä lämmintä vettä”, isäntä jatkaa tyytyväisenä.

”Haketta kuluu vuodessa arviolta 50-60 kuutiota, talvesta riippuen. Meillä on kaksi haketuskertaa vuodessa. Naapurin traktorihakkuri käy hakettamassa suoraan siiloon, puu tulee ostopuuna. Jos jotain mietityttää, että stokerin täyttäminen käsin on työlästä, niin käytännön kokemuksesta voin kertoa, että ajallisesti se ei vie monia minuutteja kerrallaan. Lisäksi saan joka kerrasta 5-6 euroa säästöä öljylämmitykseen verrattuna, kun käyn pannuhuoneella pyörähtämässä”, laskeskelee Virkamäen isäntä.

Halkolahden lypsykarjatila

  • Lämmitettävät kiinteistöt: omakotitalo, konehalli, navetan varastotilat, maitohuone
  • Pinta-ala: reilu 360 m²
  • Polttoaine: hake
  • Lämmityslaitteisto: keskuslämmityskattila (40 kW), poltin (40 kW), purkain

Halkolahden  maitotilaa on lämmitetty hakkeella jo vuodesta 2002. Hakkeelle siirryttiin laajemman remontin yhteydessä, kun muita tiloja muutettiin käytännöllisemmiksi. Samalla päädyttiin klapinpoltosta hakkeen käyttöön lämmityksen vaatimaa työtä helpottamaan. Konehallin lämmitys muuttui myös hakelämmitykseksi aikaisemmasta sähkölämmityksestä.

Lämmitettävää tilaa viisihenkisellä perheellä on talo (240 m²), korkea hallitila (70 m²) neljän metrin sisäkorkeudella, navetan varastotiloja (noin 50 m²) sekä maitohuone. Myös navetassa, jossa on 40 lypsävää lehmää sekä nuorta karjaa, lämmin käyttövesi lämpenee hakkeella.

Haketta tilalla kuluu vuodessa noin 180 m³. Osa tästä määrästä menee naapurin lämmitykseen. Hakepuu noudetaan omalla konekalustolla omista metsistä. Haketusurakoitsija käy hakettamassa puun 1-2 kertaa vuodessa konehallin päässä sijaitsevaan siiloon (300 m³), jossa on betoninen lattia. Siilosta hake viedään traktorin kauhalla polttolaitokselle viikkosiiloon.

Pannuhuone sekä vieressä sijaitseva viikkosiilo on maisemoitu upeasti rinteeseen. Lämmityskeskus on huomaamaton, sen tunnistaa vain höyryävästä savupiipusta. Siilon päälle on rakennettu luukku, josta hake kipataan purkaimella varustettuun siiloon (17 m³). Siilon polttoainemäärä kestää kovemmillakin pakkasilla noin kolme viikkoa. Rinnemaisemoidusta pannuhuoneesta löytyy stokeripoltin (40 kW) ja kattila (40 kW). Hake tulee syöttöruuvilla automaattisesti  viereisestä siilosta.

”Alussa tuli harjoiteltua laitteiden kanssa. Tuli testattua, mihin laite pystyy. Oletin, ettei laadulla ole niin väliä, mutta eihän kostea hake pala” kertoo isäntä Esa ja jatkaa, että ”kiviä on myös päässyt joskus hakkeen sekaan ja yksi ruuvi on katkennut. On tullut otettua koneella puuta vähän rouheammin välillä.”

”Itse laitteisto on toiminut hyvin, mikäli polttoaine on kunnollista. Ainoa heikko puoli on ollut, että entinen vanhanaikainen purkain oli rakenteellisesti heikosti tehty meidän lämmityskäyttöä ajatellen, että jouduin itse sen vahvistamaan. Nyt toimii niin kuin pitää.”

Talon emäntä Minna on myös erittäin tyytyväinen nykyiseen lämmitykseen. ”Ennen tuli kannettua klapeja. Siinä oli paljon enemmän fyysistä työtä nykyiseen lämmitykseen nähden", sanoo Minna ja jatkaa, että "nykyään on helppoa ja huoletonta. Jos isäntä joutuu olemaan joskus poissa, on mukavaa, että pystyn itsenäisesti käyttämään laitteita.”

”Suosittelen muillekin hakelämmitystä. Minusta se on erittäin hyvä ratkaisu. Kun on ostamassa lämmityslaitteita, kannattaa katsella sellaiset vehkeet, joissa on mahdollisimman vähän hilppeitä ja että huolto olisi mahdollisimman helppoa", isäntä suosittelee ja opastaa, että "haketta ei tarvitse kuivata, kun haketuspuu on varastoitu oikein ja valmiiksi kuivaa.”

Toimittajan kommentti: "Mikäli Halkolahden tila lämpenisi öljyllä, kulutus olisi noin 14 500 litraa polttoöljyä vuodessa. Hintaa lämmitykselle kertyisi vuositasolla noin 16 600 euroa. Kun lisäksi laskee metsähoidolliset vaikutukset, on summa vielä huomattavasti suurempi. Suuri vuosisäästö polttoöljyyn verrattuna."

Marjorinteen lihakarjatila

  • Lämmitettävät kiinteistöt: kaksikerroksinen omakotitalo, aittahuoneistot, korjaamotilat
  • Pinta-ala: 370 m²
  • Polttoaine: hake
  • Lämmityslaitteisto: keskuslämmityskattila (60 kW), liikkuva-arinainen poltin (80 kW), jousipurkain
  • Lisälämmönlähde/varaukset: takka, sähkövastus
  • Muuta: varavoimageneraattori

Marjorinne on lämmennyt hakkeella jo vuodesta 1987 lähtien, jolloin tila on toiminut maitokarjatilana. Kuuman pesuveden tuotto on ollut navetan toimintojen takia tärkeä. Nykyään maitokarjan muututtua lihakarjaan, hake lämmittää korjaamotilat, päätalon sekä aittahuoneistot. Lämmitettävää pinta-alaa on yhteensä noin 370 m². Lisäksi viisihenkinen lapsiperhe vaatii lämmityksestä oman osansa.

Haketta kului ennen uuden laitteiston rakentamista noin 100 m³, mutta tilalle asennettujen uusien laitteistojen myötä kulutus on pudonnut noin 70 kuutioon. Uuteen lämmityslaitteistoon kuuluu lämmityskattila (60 kW), liikkuva-arinainen poltin (80 kW) sekä jousipurkain. Kattila on varustettu lisäksi sähkövastuksella. Mahdollisten sähkökatkojen varalle on olemassa varavoimageneraattori. Puu haetaan omasta metsästä  rankapuuna, ja haketus tapahtuu omalla hakkurilla. Haketus tapahtuu suoraan siiloon (30 m³) ilman välivarastointia.

”Olen täydellisen tyytyväinen hakkeen polttoon, suosittelen muillekin", kertoo isäntä Ville ja toteaa, että  "ennen oli muutamia murheita vanhojen laitteiden kanssa, kun stokeri oli varustettu pienellä ruuvilla ja laite liian heikkotehoinen. Hyötysuhde oli vanhalla kattilalla huono. Pieniruuvinen stokeri oli tikuille ja muutenkin hakkeen laadulle liian kranttu."

"Suosittelen hitusen suuremman stokerin laittoa laskennalliseen tarpeeseen nähden. Meille 20 kW:n stokeripoltin oli liian pieni. Mutta kyllä isä oli viisas jo aikoinaan siirtyessään hakkeelle”, Ville toteaa ja jatkaa hymyillen, että "isä jäädytti meille lapsena luistinradankin vedellä, jota oli lämmitetty hakkeella. Ei paljon haitannut suuri energiankulutus, kun polttoaine oli lähes ilmaista, vaikka energiakriisin aikaa elettiin. Isä oli muuten taloudellisesti tarkka isäntä."

”Vuonna 2011 meille uusittiin kaikki laitteistot ja kustannusarvio oli noin 23 000 euroa. Oman työn osuus oli merkittävä. Kyllä purkaimella oleva laitteisto on hyvä, ei tarvitse pannuhuoneella juuri käydä. Pienempi, 40 kW:n, lämmityskattila olisi ollut varmaan meille riittävä, mutta päädyin laittamaan nyt reilut laitteet, että on reserviä. Hyvin on toiminut. Ei vielä ensimmäistäkään ongelmaa", hymyilee Ville ja jatkaa, että "takaisinmaksukaan ei ole ongelma, kun käyttöenergia on todella edullista. Hakelämmitys on jo maksanut moneen kertaan itsensä takaisin. Edelliset laitteet kestivät noin 30 vuotta, vaikka olivat pienemmät käyttöön ja kulutukseen nähden.”

”Laitteisto toimii hyvin myös kesäisin, mutta olen lämmittänyt käyttöveden kesällä 60 litran vesivaraajalla sähköllä. Lämmin vesi on riittänyt mainiosti, kun muuta lämmittämisen tarvetta ei ole. Eipähän tarvitse kesällä nuohota kattilaa, mitä talvella tehdään parin viikon välein”, hymyilee Ville.

Jokihaaran talo

  • Lämmitettävät kiinteistöt: omakotitalo, verstastilat
  • Pinta-ala: noin 300 m²
  • Polttoaine: hake, kaura
  • Lämmityslaitteisto: keskuslämmityskattila (40 kW), liikkuva-arinainen poltin (40 kW), kolapurkain
  • Lisälämmönlähde/varaukset: takka, sähkövastus
  • Muuta: gsm-hälytyslaitteisto

Jokihaara tila on aina lämmennyt puulla. Aikaisemmin käytössä on ollut polttopuu, nykyään hake. Tilalle laitettiin hakekeskuslämmitys samalla, kun vanhasta navetasta saneerattiin verstastilat vuonna 2010. Lämmitettäviä neliöitä on sekä päätalossa (noin 180 m²) että verstastiloissa (116 m²). Verstas on huonekorkeudeltaan lähes neljä metriä.

Lämpökeskuksena ja polttoainevarastona toimii vanhat rehusiilot, joihin uusi laitteisto on tyylikkäästi integroitu. Lämmityslaitteina on kattila (40 kW), liikkuva-arinainen poltin (40 kW) sekä kolapurkain. Järjestelmä on varustettu gsm-hälytyslaitteistolla. Mahdollisen häiriötilanteen sattuessa isäntä saa suoran ilmoituksen puhelimeensa. Hälytinjärjestelmä on isännän mukaan erittäin hyvä ja huoleton lämmityksen lisävaruste. Tuhkan poisto kattilasta on järjestetty sykloni-tuhkaimurilla. Laitteiston kokonaishinta-arvio on noin 20 000 euroa, mihin lisäksi tulee kustannukset asennustöiden osalta.

”Lämpö riittää hyvin. Kaikki on toiminut moitteettomasti. Laitteilla on poltettu haketta sekä kauraa. Liikkuva-arinainen poltin on ehdoton lisävaruste lämmitysjärjestelmässä. Suosittelen sitä kaikille laitteiden ostajille”, huomauttaa tilan isäntä Asko ja jatkaa, että ”pannuhuoneella ei tarvitse tehdä mitään ylimääräistä. Meillä ei ole laavausongelmia. Toki hakkeen laadun on oltava hyvää. En mielellään käytä risuhaketta, vaan hyvää rankahaketta, koska tikut voivat tehdä syöttöön häiriöilmoituksia. Korjaustoimenpide on silti yksinkertainen -ottaa vain tikun pois valosilmän edestä.”

”Ainoastaan nuohous tulee tehtyä ehkä liian harvoin, kun laitteisto toimii niin hyvin. Ei tätä tarvitse olla kyttäilemässä vaan voi olla rauhassa urakoimassa”, kertoo Asko tyytyväisenä. 

”Haketta hankitaan tilanteen ja kulutuksen mukaan. Hakkuriurakoitsija käy hakettamassa meidän omasta puusta haketta. Vaihtoehtoisesti hakepuuta on mahdollista ostaa naapurista, jollei omaa puuta ole aina käytettävissä. Suosittelen lämpimästi hakelämmitystä muillekin. Erityisesti laitteistoa, jolla voi polttaa melkein mitä vain”, opastaa Asko.

Kuusirinteen talo

  • Lämmitettävät kiinteistöt: omakotitalo, autotalli
  • Pinta-ala: noin 200 m²
  • Polttoaine: hake
  • Lämmityslaitteisto: keskuslämmityskattila (35 kW), stokeripoltin (40 kW), lämminvesivaraaja (2 000 l)
  • Muuta: tyhjiöputkiaurinkokeräimet

Kuusirinteen tilalla lämmitetään hakkeella sekä päätaloa että autotallia, joiden lämmitettävä yhteispinta-ala on noin 200 m². Lämmityslaitteistona on stokeripoltin (40 kW), joka on kytkettynä itsemodifioituun vanhaan alapalopuukattilaan (35 kW). Lisäksi pannuhuoneesta löytyy 2 000 litran lämminvesivaraaja.

Ennen hakelämmitystä tila on lämmennyt polttopuulla, mutta lämmitysmuoto vaihdettiin toiseen, koska hakkeen poltto on automatisoidumpaa ja vähemmän työllistävää. ”Käytännössä nyt on ikuinen tuli ja käyttövesi riittää”, kertoo isäntä Seppo ja jatkaa, että ”nykyään -10 asteen pakkasella yhdellä stokerillisella haketta lämmittää mukavasti kaksi päivää.”

Haketta kuluu vuodessa noin 30 irtokuutiometriä (i-m3). Annostelu stokeriin tapahtuu käsin. Hake saadaan omista puista, ja haketus toteutetaan rangoista omalla koneella.

Hakelämmitys on ollut tilalla käytössä jo kymmenen vuotta. Uutuutena lisälämmönlähteeksi on hankittu tyhjiöputkiaurinkokeräimet, jotka on aikomus ottaa käyttöön keväällä 2013. Tarkoitus on lämmittää auringon tuottamalla energialla käyttövesi toukokuusta elokuulle, jolloin lämmitystä ei muutoin tarvita.

”Laitteet on toimineet nykyään todella hyvin, eikä ole ollut mitään ongelmia. Vanhojen laitteiden takapalosuojan kanssa oli haasteita. Nykyään niitä ei enää käytetä. Suoja oli mehiläisvahasta, ja se oli toimimaton ratkaisu. Tulppa tihkutti ajan myötä vähitellen vettä stokeriin. Tulppa kannattaa päivittää nykyaikaisiin varmoihin takapalosuojauksiin, jos on käytössä vanhat vehkeet. Näin ei ole mitään ongelmia", opastaa Seppo.

”Mikäli on suunnittelemassa hakelämmitystä, kannattaa polttoaineen logistiikka miettiä tarkkaan, jotta pääsee mahdollisimman vähällä työllä ja muutenkin mukavasti. Meillä varastona toimii traktorin peräkärry, mikä ei ole käytännöllisin ratkaisu, mutta täysin toimiva”, muistuttaa Seppo uusia hakelämmittäjiä ja jatkaa, että ”muuten tämä on erinomainen, huoleton ja erityisesti edullinen lämmitysmuoto.”


ENREGRENEXPOREGATECCEB
EUBCEBiofuels-2015Bioenergia 2015Agritechnica 2015RENEXPO BucharestACERC
Power & Energy Africa 2015 in Dar-es-Salaam, Tanzania.
Power & Energy Africa 2015 KenyaRENEXPO® BiHtcbiomass2015 The International Conference on Thermochemical Conversion Science
http://kbh.my.gov.cn/http://www.filtechasia.com/en/index.asp
http://www.renexpo-belgrade.com/index.php?id=7&L=1http://www.apbechina.com/index.php?lang=enhttp://www.china-aid.com/en/index.phphttp://www.silverindustry.cn/en/index.htm
http://www.expogr.com/kenyaenergy/index.phphttp://www.expogr.com/kenyaenergy 2017 /index.phphttp://expogr.com/ethiopia/powerenergy/index.phphttp://expogr.com/rwanda/powerenergy/index.phphttp://www.expogr.com/tanzania/powerenergy/index.phphttp://www.silverindustry.cn/en/index.htm
http://www.gehe.cn/index.php?lang=en