Hevosenlanta

Hevosenlantaa käsittelemättömänä sekä pelletiksi puristettuna.

Tehoenergiaa

Raaka-aineena hevosenlanta sisältää erittäin paljon energiaa, jonka voi puristaa käyttöä varten pelletiksi tai briketiksi. Yhden hevosen päivässä tuottama lanta kuivikkeen kanssa vastaa energialtaan noin kolmea polttoöljylitraa eli noin 30 kWh.

Hyötykäytön haasteet

Lainopillisesti hevosenlannan hyötykäyttö on tehty lähes mahdottomaksi Suomessa. Meillä tulkitaan EU-direktiiviä jätteenpoltosta siten, että hevosenlanta on jätettä, josta voi laillisesti valmistaa pellettejä ja brikettejä. Käytännössä hevostilalliset eivät voi niitä kuitenkaan polttaa. Jätteenpoltto vaatii erikoislaitoksia, joissa on jatkuvat mittauslaitteet.

Koska hevosenlannan hyötykäytöstä on Suomessa tehty liian haasteellista, energiamäärältään suuri biopolttoainelähde joutuu kompostiin. Pahimmassa tapauksessa hevostilallinen joutuu maksamaan arvokkaan energiaraaka-aineen hävittämisestä. Hevosenlantaa saa hyötykäyttää polttamalla Ruotsissa, Tanskassa, Hollannissa ja Saksassa.

Laaja-alaiset mahdollisuudet

Suomessa on arviolta noin 70 000 hevosta. Keskimäärin neljän-viiden hevosen lannalla voisi laskennallisesti lämmittää omakotitalon ympärivuotisesti.

Suomessa on kuntia ja asuinalueita kuten Orimattila ja Ypäjä, jotka voisivat olla energiaomavaraisia hevosenlannasta. Muun muassa Mikkelin ammattikorkeakoulun tutkimuksen mukaan Etelä-Savon hevosenlantamäärä lämmittäisi vajaata 700 omakotitaloa.

Vuonna 2007 Suomessa muodostui hevosenlantaa yhteensä 486 000 tonnia, josta 46 prosenttia jäi lantalaan. Kuutioina laskettuna tämä määrä, hevosenlanta kuivikkeineen, oli 497 000 m3. Vuodessa syntyvän lannan energiasisältö kuivikkeineen on siis 2 700 TJ/a. Vastaavuus on verrannollinen noin 65 000 tonniin polttoöljyyn.

Fossiilisten polttoaineiden kokonaiskulutus vuonna 2007 vastasi noin 16 700 000 tonnia polttoöljyä. Hevosenlannan energiasisältö vastaa siis 0,4 % fossiilisen tuontienergian energiasisällöstä. Joidenkin lähteiden mukaan lannan määrä on vielä huomattavasti suurempi, arviolta 800 000 tonnia vuodessa. Tämä vastaisi jo yhtä prosenttia koko fossiilisen tuontienergian määrästä.